Kiitos kaikille, jotka kommentoivat edellistä osaa. Tässä nyt tätä uutta ->

Taas sarasti uusi aamu Sunset Valleyn päällä. Neitimme, Melina, oli noussut jo aikaisin siivoamaan kotiaan. Itsekkin alkaa tässä jo ihmetellä kuinka usein tuota kotia täytyy oikein siivota. Vaikka ei Melinan luonteenpiirteisiin kuulunutkaan siisti, halusi hän pitää kodin kokoajan tip top -kunnossa.

"En jaksa tätä himputin pönttöä, kokoajan hajoaa käsiin... Ehkäpä ehostan sitä hieman" selitteli Melina ruukatessaan vessanpönttöään parempaan kuntoon. Todella, tuota pönttöä sai kokoajan olla korjailemassa.

Niin kuin jo jokapäiväiseksi rutiiniksi oli syntynyt, siirtyi Melina aamupuuhien jälkeen puutarhaan. "Kasvit ovat parhaita ystäviäni, ikuisesti" saattoi tyttö tuumata laskunjakajalle, joka ihmetteli kuinka Melina jaksoi hoitaa noin isoa puutarhaa joka päivä.

Puutarha oli tosiaan kasvanut niin isoksi, että vaikka Melina aloitti sen hoitamisen jo aamulla, sai hän vasta illalla sen hoidettua loppuun. Hieman väsyneenä, mutta kuitenkin tyytyväisenä Melina kaivoi taskustaan kännykkänsä ja näpytteli siihen numeron...

No kukas se sieltä saapui? Kyllä, Nick Toivo. Melina oli rohkaistunut ja soittanut miehen kylään ja tottakai mies oli tullut, ilomielin. Aivan hetki Melinan soiton jälkeen oli nimittäin Nick ovella koputtelemassa. No, Melina ainakin oli kovin riemuissaan.

"H-h-heei..." änkytti Melina miekkoselle, joka katsoi suoraan tytön silmiin. "Hei, sä näytät tosi hyvältä tänään" tuumasi Nick varmasti, saaden Melinan jalat muuttumaan kuin spageetiksi.

Miehellä oli tosissaan kummallinen vaikutus Melinaan. Tyttö hyppäsi ilosta hihkuen hämmentyneen miehen syliin ja kiljui tämän korvan juuressa, että muuttaisi asumaan Melinan kanssa yhteen. Ihme kyllä, Nickin korvat eivät räjähtäneet, vaan tuo niin varman oloinen mies vastasi hymyillen leveästi, että kyllähän se sopisi.

Esiteltyään pienen, mutta kotoisan talon miekkoselle, päättivät he keskittyä toisiinsa. Olisihan kämppiksien tunnettava toisensa, lisäksi Melinaa kiinnosti tämä mies myös muulla tavalla. Eikä ihme, kerrankin kaupungista löytyi komea sinkkumies.

Mutta eipä kauaa Nick ehtinyt sinkkuilla, Melina voitti nimittäin taas itsensä ja kysäisi josko he voisivat alkaa seurustelemaan. Asuihan tuo komistus kuitenkin jo Melinan kanssa yhdessä, miksi ei siis seurustelisikin. Nick oli aivan hiljaa, kunnes lempeästi painoi huulensa Melinan huulia vasten. Vastaus oli selkeästi kyllä.

Ei nuoripari kauaakaan jaksanut seisoskella, vaan vetäytyi makkarin puolelle. Ties mitä haaveilemaan ja keskustelemaan tulevasta. Melinan sydän hakkasi jännityksestä 'Kuinka tämä voi olla totta?', tyttö halusi nipistää itseään varmistukseksi, mutta ei tietenkään kehdannut.

Lopulta kiusaus vei voiton; sängyn jalat pääsivät koetukselle ja muutenkin suhteellisen uusi sänky sai "koeajon". Melina ei yksinkertaisesti enää pystynyt vastustamaan tuota miestä, vaikka oli luvannut itselleen, että etenisi näissä asioissa hitaasti.

Sängyn koeajon jälkeen väsynyt, mutta hyvin onnellin nuoripari nukahti sylitysten. Tuottikohan yön puuhastelut tuloksia suvun kannalta? Toisaalta, nuoret eivät varmastikkaan vielä kaipaisi lapsia talouteen, olivathan he vasta muuttaneet yhteen ja alkaneet seurustelemaan.

Seuraava aamu alkoi iloisesti, virkeä tyttösemme Melina heräsi tyypillisesti aikaisin ja ryhtyi valmistamaan aamupalaa. Yö taisi olla mukava, lisäksi aamun lämpimät säteet saivat tytön piristymään ennestään. "Tästä päivästä tulee todella mukava" tuumasi Melina hääräillessään keittiössä.

Pian myös Nick heräsi ja saapui syömään aamupalaa. Iloisesti nuoret juttelivat huolettomia ja kyselivät toisistaan mitä milloinkin.  Melinan kasvoilla oli riemukas hymy, hän oli vihdoin löytänyt unelmiensa miehen.

Aamupalan jälkeen nuoret vetäytyivät sohvalle kuhertelemaan. "Sä oot niin ihana, en oo ikinä tavannut ketään ihanampaa" hehkutti Melina poikaystävälleen. Miehen kasvoille levisi lempeä hymy ja pieni punastus, samalla hän painautui tyttöä vasten.

Samassa Melina muisti ystävänsä, kasvit oli jäänyt hoitamatta. Hän muiskautti vielä pusun rakkaansa huulille ja kiiruhti sitten puutarhaan. Kasvit tuottivat hyvää satoa Melinan lempeässä hoidossa, joten oli turha antaa Nickin huoliksi puutarhanhoitoa.

Sillä välin kun Melina hoiteli puutarhaansa, Nick istui sisällä koneella. Mies ei ymmärtänyt haaskaavansa kaunista päivää. Kummastellen kuinka Melinalle kasvit oli niin tärkeitä, Nick lähetti uuden osoitteensa ystävilleen.

Vaikka nuoret olivatkin kovin erilaisia,ymmärsivät he toisiaan ihmeellisen hyvin. Lempeitä hetkiä nähtiinkin talossa usein, kotiaskareiden ohella. Niin Nick, kuin Melinakin muistivat toisiaan huikkailemalla toisilleen vähän väliä kehuja yms.

Innostuivat Nick ja Melina tanssahtelemaankin, heillä totisesti oli hauskaa yhdessä. 'Tämä on kuin unta, miten en heti löytänyt tätä miestä kun tulin tänne?' mietiskeli Melina pitäessään Nickin vahvoista käsistä kiinni, 'Miten upea nainen voikaan olla, outoa etten ole ennen huomannut häntä' tuumaili taas Nick katsellessaan Melinan säihkyviin silmiin. He olivat ilmiselvästi rakastuneet.

Mutta mitä Nick ajattelikaan suudellessaan Melinaa? Ei kai hän pitänyt tyttöä paistinpannuna, vai suuteliko tuo neito niin huonosti? Tai ehkä miekkosen oli vain yllättänyt nälkä, toivotaan ainakin näin :'D Onneksi nutturapäämme ei tiennyt Nickin ajatusmaailmasta, olisi muuten saattanut olla siinä se suhde.

Iltapuhteiksi Melina ja Nick vetäytyivät makuuhuoneen puolelle. Melinan lupaus itselleen 'etenen rauhallisesti' ei kyllä ollenkaan toteutunut tuon miehen kanssa, mutta yksinkertaisesti: hän ei vain voinut tapahtumille mitään.

Yön puolella Nick kapusi ylös sängystään, häntä ei väsyttänyt. Mies käveli television ääreen ja ryhtyi kuntoilemaan, olihan hän nyt varattu mies. "Mitä minun käy jos lihon? On pysyttävä kunnossa, jotta Melina ei jätä minua!" hän puheli itsekseen, mutta sisimmässään tiesi kuitenkin, ettei Melina häntä liikakilojen takia jättäisi.

Myös Melina heräsi yöllä, hänen oli yllättänyt aivan suunnaton nälkä. Tytön huolet eivät ainakaan kohdistunut lihomiseen, sen verran tuota ruokaa pieneen mahaan mahtui. Sen sijaan kurniva nälkä pelotti tyttöä suurissa määrin, hän ei koskaan elämänsä aikana ollut tuntenut vastaavanlaista.

Kuntoilun jälkeen Nick pulahti lämpimään vaahtokylpyyn. Hänelle ei tullut mieleenkään mennä hikisenä Melinan viereen nukkumaan, lisäksi hän sai rauhassa suunnitella huomista. Nick halusi, että elämä oli "määriteltyä", kaikki piti olla ennalta sovittua. Niimpä hän tuona iltana päätti hakeutua sotilasuralle.

Aamulla vessanpönttö sai uuden käyttötarkoituksen. Herättyään Melina tunsi voivansa todella huonosti ja samassa tyttö juoksikin vessaan oksentamaan. "Mitä tämä on? Olenko sairas?" kysyi tyttö hädissään itseltään.

Seisoskeltuaan hetken, tyttö ryhdistäytyi ja päätti siivota kylpyammeen. "Kyllä tämä tästä" rauhoitteli hän samaan aikaan itseään, "otetaan tämä päivä vähän rauhallisemmin..." jatkoi tyttö keskusteluaan yksin vessassa.

Huolimatta huonosta olostaan Melina kiiruhti vastaheränneen Nickin luokse, "Huomenta kulta" hymyili Melina miehelle. "Huomenta" sanoi selkäänsä pitelevä mies. Eilinen urheilu oli saanut Nickin lihakset kipeiksi ja ystävällisenä Melina tarjoituikin hieromaan.

Iloisena hyvästä aamusta, lähti Nick toteuttamaan tämän päivän suunnitelmaansa. Hän kaivoi taskustaan kartan ja katsoi suorimman hölkkälenkin armeijan tukikohtaan, tänään haettaisiin töitä.

Sillä välin huonoa oloa poteva neitimme siivoili kotona, tänään hän ei lähtisi mihinkään. "Entä jos oksennan kaupungilla jonkun päälle? Eihän se olisi soveliasta" Melina tuumaili ja päätti, että voisihan hän aina siivota kotia.

Ja olihan aina puutarha, joka kaipasi kokoajan jotain pientä hoitamista. Lisäksi, mikäpä sen mukavampaa kuin hoitaa auringon lämpimässä paisteessa kasveja. Samalla Melina pystyi unohtamaan kaikki huolensa ja rentoutua hetkeksi.

Hölkättyään suhteellisen pitkän matkan armeijan tukikohtaan, pyyhki Nick hikipisarat otsaltaan ja astui sisään rakennukseen. Jonotettuaan hetken, pääsi mies tiskille kysymään avoimista työpaikoista. Sellaisen hän saikin ja lähti hyvin tyytyväisenä hölkkäämään kohti kotia.

Saavuttuaan kotiin Nick kertoi innoissaan uudesta työpaikasta. Melina hymyili miehelle pidellen hän vuorostaan selkää, koko päivä hoitamassa puutarhaa ei varmasti tehnyt hyvää. Nick kuitenkin havaitsi nopeasti tytön selkäkivut ja kysäisi lempeästi haluaisiko Melina hierontaa.

Pitkään ei mies kuitenkaan jaksanut lässytellä tyttöystävälleen, nyt oli uusi ura ja pakko keskittyä töihin. Kuntoa hän totisesti tarvitsisi, jos aikoisi astronautiksi. Toisaalta urheilullinen miekkosemme ei kyllä pelännyt hikeä ja harjoittelua.

Melina sen sijaan keskittyi lukemaan kokkauskirjaa, kunnes tajusi kuinka huonovointiseksi sen lukeminen hänet saikaan. Samaan aikaan hän muisti, että kokkikilpailuun olisi tänään pitänyt osallistua. No, eipä sille enää mahtanut mitään.

Kyllä tuota kylpyammetta oltiinkin pitkään käytetty, mutta ei sen hajoaminen toki miellyttänyt kumpaakaan nuorista. Nimittäin kesken Melinan iltakylpyjen, se otti ja hajosi. Tämä päivä ei ollut totisesti yksi niistä parhaista: huono-olo, selkäkivut, siivoamista ja vielä rikkinäinen kylpyamme.

"Minä voin kyllä korjata sen!" huikkasi Nick, joka oli käsistään luonnostaan kätevä. Hän oli myös huomanut, ettei Melina ollut ihan kunnossa, eikä voinut antaa naisen rehkiä kotona hänen puolestaan. Ties mitä voisi sattua ja kyllä hän nyt vielä ehtisi kun työt eivät olleet alkaneet.

Nick lupautui vielä luuttuamaan kylppäriin syntyneen lammikon Melinan painuessa edellä pehkuihin. Saipahan mies aikaa olla yksin ja suunnitella taas huomisen asioita. Sitä paitsi Melinan kasvoilta totisesti näki, että tänään oli ollut rankka päivä.

Huolehtiessaan Melinan kunnosta, ehti Nick myös haaveilla: "Haluan jonakin päivänä olla Sunset Valleyn bodatuin mies, niin että kaikki kääntyvät katsomaan minua" - pientä itserakkautta huomattavissa? Näihin tunnelmiin jäädään tälläkertaa: pärjääkö Nick uudella urallaan ja miten on Melinan pahoinvoinnin laita?