Kiitos edelleen kaikille kommanneille, piristää aina kummasti päivää kun joku tulee jotain kommentoimaan :3 Ainiin, kyllä sitä kritiikkiäkin saa antaa d: Mitäs muuten olisitte mieltä, jos laittaisin tuohon sivuun semmoisen boksin, josta näkisi kuinka monta kuvaa seuraavasta osasta puuttuu jne.? No, nyt kuitenkin seuraavaan osaan ->

Seuraavana aamuna oli Melinan pahoinvointi tipotiessään, iloisena tyttönen tepsutteli olohuoneeseen ja ryhtyi rämpyttelemään kitaraa. Hän tuumaili samalla itsekseen, ettei ollutkaan muistanut harjoitella pitkään aikaan kitaran soittoa. Oli ollut niin paljon muuta tekemistä, että elämänhaave oli melkein kokonaan unohtunut.

Kuitenkaan kauaa Melina ei kestänyt kökkiä enää kotona ja uskaltautuikin viimein kylään vanhoille luokkatovereilleen. Hetken odottelun jälkeen saapuikin talon omistaja, Melinan entinen hyvä ystävä, Milla Salonen avaamaan oven. "Heei Melina! Siitä onkin aikaa jo tosi monta vuotta! Tule sisään!" vastaukseksi tuohon iloiseen tervehdykseen Melina mutisi jotain kiitoksen tapaista.

Sisällä odotti myös Melinan nuoruusaikojen ihastus, Rafael Stein. Mies oli edelleen yhtä viehättävä ja taisi tunteet olla edelleen hieman enemmän kuin ystävyyden puolella. Ensimmäiseksi Melina ryntäsikin tämän siron miehen luokse rupattelemaan niitä näitä muunmuossa siitä, mitä heille nykyään kuului ja miten oli koulu sujunut.

Pian kuitenkin rupattelu vaihtui halailuksi ja pussailuksi, samalla he muistelivat vanhoja aikoja. "Muistatko kun mää pussasin sua sielä uimahallissa ja sää lähit karkuun" naureskeli Melina nuoren pojan ujoudelle. Mies hymyili tytölle muistellessaan tapahtumia. Silloin vielä ujo poika, oli tosiaan juossut Melinaa karkuun muiden poikien taakse, heidän nauraessa hänen käytökselleen.

Jotta vierailu ei jäisi yksipuoliseksi, päätti Melina rupatella myös muiden talon asukkaiden kanssa. Kuvassa Melina kättelee Aleksi Tuomialaa ja tuo raitapaitainen mies on Dan Raunio, Millan te näittekin jo ulko-ovella. Samoihin aikoihin Melina huomasi myös olevansa raskaana, naiselle yllätys ei sinäänsä ollut kovin mieluinen. Eihän hän edes ollut naimisissa Nickin kanssa.

Siinä samassa Melina unohti edes seurustelevansa toisen kanssa ja kaatui tuon viehättävän miehen kanssa sängylle. Kuka tietää mitä muutakin tapahtui talon kammarissa, kohta Melina kuitenkin putosi maanpinnalle. Hän hyvästeli nopeasti unelmiensa pojan ja lähti päätään pudistellen kävelemään ulos.

Juuri kun Melina oli palaamassa kotiin, oli Nickin aika lähteä töihin armeijan tukikohtaan. Peloissaan mies juoksi täyttä vauhtia autoon, aivan kuin hän olisi nähnyt aaveen. Tai ehkä hän oli nähnyt painajaista?

Niin kuin varmaan huomaatte, taloon on ilmestynyt uusi huone. Melina nimittäin kutsui remontti-reiskat remppaamaan taloon uuden huoneen, onhan perheeseenkin tulossa lisäystä. Tästä kuvasta näätte myös hieman paremmin neitimme piha-ympäristöä.

Raskauden mukana tulevat oireet olivat alkaneet ilmetä Melinassakin, koko ajan oli niin pirun kova nälkä. Heti kotiin päästyään nutturapäinen neitimme kiiruhtikin jääkaapille ja kaivoi sieltä eilisen ruuan tähteet. Ruokailun jälkeen valtasi väsymys neitokaisemme, joten hän painui suorinta tietä pehkuihin.

Melinan nukkuessa tyytyväisenä, saapui itsekseen naureskeleva miehemme kotiin. "Hahhahah, ai että meillä oli hauskaa jätkien kanssa" naureskeli hän vielä astuessaan olohuoneeseen. "Melinaa? Missä minun kultapupuni on? Hmm..." huuteli miekkonen, ennen kuin asteli olohuoneesta makkariin ja asettui nutturapäisen neitimme viereen päiväunille.

Nukuttuaan parisen tuntia Melina nousi varovasti ylös, hän ei halunnut herättää poikaystäväänsä. Mielessään tyttö mietiskeli miten kertoisi raskaudestaan miehelle ja miten hän siihen suhtautuisi. Samalla tyttö käveli kirjahyllyn luo ja kaivoi sen uumenista vanhan kirjan, jonka oli saanut äidiltään, se käsitteli raskautta.

Vaikka Melina olisi mielummin puuhastellut yksin, heräsi aivan hetken kuluttua Nick ja ihmetteli mihin neiti oli livahtanut. Yleensä hän oli nimittäin heistä se, joka heräsi ensimmäisenä. Oliko jotain tapahtunut, Melina oli käyttäytynyt oudosti pari päivää, tuumaili huolissaan oleva mies.

Onnekseen Nick löysi Melinan olohuoneen sohvalta, 'Ainakaan hän ei ole kadonnut'. Samassa hän huomasi naisen kummallisen puvustuksen: "Umh. Melina, miks sulla on tommonen vanha kaapu päälläs?" Hän tokaisi, tuijottaen samalla tosiaan hieman kulahtanutta yöpukua. Melina ei vastannut, hän keräsi rohkeuttaan, mutta lopulta suusta tuli vain "Mitens meni töissä? Nukuitko hyvin?".

Kummastuneena mies jäi lukemaan lehteä, jospa kaupungissa tapahtuisi jotain kiinnostavaa. Tosin, tällä hetkellä myös kotona oli perin kummallista menoa miehen mietittäväksi. Lehdestä ei kuitenkaan löytynyt mitään kiinnostavia tapahtumia ja mies vei sen suoraa roskikseen.

Tähän väliin kai sopisi miehen esittely? On nimittäin tainnut vähän unohtua tuo: Nick Toivo on siis hänen nimensä. Luonteeltaan mies on huumorintajuinen ja karismaattinen hurjapää, joka on myös kätevä käsistään. Lisäksi miekkonen on urheilullinen, joka kyllä näkyykin hänen käsistään. Mieluiten Nick kuuntelee omaa musiikkia, lempiruokanaan mies nauttii spagettia ja lempivärihän on punainen.

Tämän pikkuesittelyn jälkeen voimmekin palata tarinaan, vietyään lehden roskikseen, tarttui mies kaukosäätimeen ja avasi teeveen urheilukanavalta. Kohtahan hänestä totisesti tulisi kunnon bodari, sen verran mies harrasti tuota kuntoilua.

Sillä välin Melina oli vaihtanut rennot arkivaatteensa päälle ja vetäytynyt kasviensa pariin. Niiden hoitaminen oli jäänyt vähälle ja sen kyllä huomasi. Nyt olikin siis oiva aika hoidella kasveja ja mietiskellä tulevaisuutta, sekä mitä päätöksiä hänen tulisi tehdä.

Nick sen sijaan tyytyi mietiskelemään perinteisesti vaahtokylvyssä. 'Oikeasti, Melinalla ei kyllä ole nyt kaikki kohdallaan. Hän ei edes vastaa kysymyksiini', miestä hermostutti. 'Ei kai Melina aio minua jättää, eihän?' Hän tuumaili saippuakuplien leijaillessa huoneen lämmössä.

Pian nuoret kuitenkin vetäytyivät yhdessä olohuoneeseen. "Melina, onko kaikki ihan varmasti OK?" Kysyi Nick, samalla vetäen naisen aivan kiinni itseensä. "On, on, kulta..." Melina vastasi hieman epävarmasti ja hymyili lempeästi, "Minulla on vain selkä pikkuisen kipeä" mutisi hän vielä jatkeeksi.

Samassa silmänräpäyksessä mies käänsi Melinan ympäri ja alkoi hieroa vahvoilla käsillään naisen kipeää selkää. Nickillä oli totisesti taitavat kädet, hän osasi yhtälailla hieroa aivan uskomattomalla tavalla, kuin korjata kodin rikkoutuneet esineetkin.

Ohimennen Melina huikkasi "Olen muuten raskaana..." Jääden odottamaan Nickin vastausta. Miehen kasvoille levisi hymy, vaikka eiväthän he vielä lasta suunnitelleet, mutta kuitenkin. Melina katsoi häntä epäilevästi, mutta samassa miekkonen jo tunnusteli innoissaan tytön paisunutta mahaa.

Pienen hempeilytuokion jälkeen Melina kiiruhti jälleen nälkäisenä jääkaapille. "Argh, on tämä kyllä kauheaa kun on kokoajan nälkä" mutisi hän vielä itsekseen, kun Nick oli jo painunut pehkuihin. Pian kuitenkin myös Melina lähti unten maille, oman rakkaansa viereen.

Herättyään ja tajuttuaan, että Nick oli lähtenyt jo töihin, kaivoi Melina taskustaan kännykän. Hänen oli aivan pakko saada puhua Rafaelille siitä mitä oli tapahtunut ja miten he aikoisivat menetellä. Mies suostuikin ilomielin tulemaan kylään ja tajuttuaan tämän Melinalle tuli hoppu.

Nutturapäinen neitimme riensikin juosten kylppäriin, hän vaihtoi rennot vaatteensa päälle. 'Rafael  kyllä varmaan tiesi raskaudesta, mutta... Ei siitä, että minulla on poikaystävä. Miten selittäisin tämän kaiken tuolle hellyyttävälle poikaselle?' hän tuumi hädissään siistiessään kasvojaan.

Pojan saapuessa pihalle, meni kaikki Melinan suunnitelmat pilalle. Poika melkein vaati katseellaan, että Melina pussaisi tätä. Joten, kukapa pystyisi itseään kieltämään noin vaikeassa tilanteessa, tai ainakaan Melina ei pystynyt. Peeäs. Katsokaa Melinan massua, sehän on venähtänyt jo ihan kamalasti O.o

Melina yritti vastustella, mutta sisälle päästyään hän ei voinut enää tunteileen mitään. "Rafael... tuota, minun pitäisi kertoa sinulle jotain itsestäni..." Selitteli tyttönen halatessa tuota hentoa miestä. "Niin kulta? Kerro vain, en mä suutu" vastasi hymyillen suloinen nuorukainen. Siihen se yritys sitten jäikin.

Melinan päästettyä hetkeksi miehestä irti, päätti tämä hakea leukorista lelun ja ryhtyä leikkimään. Rafael oli totisesti vielä niin pienen pojan oloinen, mutta juuri tämä piirre Melinaa viehättikin eniten tuossa hurmurissa.

Ei voi olla totta, mutta kyllä. Melina sortui jälleen liehuttelemaan lakanoita tuon söpöläisen kanssa. Kuitenkin Melina havahtui jälleen pian tapahtuneen jälkeen, Nickhän tulisi aivan pian kotiin. Valehdellen Melina sanoi, että hänen olisi lähdettävä nyt kauppaan, joten myös miehen olisi hyvä lähteä.

Juuri kun Rafael oli lähtenyt astelikin paikalle ylpeä mies, Nick oli saanut kovan aherruksen tuloksen ylennyksen. Hän huhuili kultaansa vastaan ja pian neitonen vastasikin. Melina vetäisi nopeasti jotain päälleen ja lähti kiiruhtaen kohti iloista miestään.

Matkan varrelle tulikin ongelmia, juuri kun Melina oli halaamassa miekkostaan, alkoivat supistukset. "AAAAAU, NYT SE SYNTYY!!!" Karjui Melina, säikäyttäen Nickin melkein hengiltä. Paniikissa mies kuitenkin onnistui tilaamaan taksin, olihan kuitenkin hyvä mennä synnyttämään sairaalaan. Niin kaikki muut puuhat saivat jäädä kesken ja pari lähti kohti Sunset Valleyn isoa sairaalaa.

Parin tunnin kuluttua sairaalasta astelikin tyytyväinen perhe. Melina oli synnyttänyt terveen tyttövauvan, yhdessä Nickin kanssa he päättivät nimetä tytön Amelieksi. "Amelie, Amelie Laakso. Meidän kaunis prinsessamme" luritteli Nick kotimatkalla esikoiselleen.

Kotiin päästyään nuori äiti sai heti opetella käsittelemään pienokaista. Melinan mielipiteet olivat täysin muuttuneet, hän halusi juuri tätä! Ai niin, tyttösestä tuli herkkäuninen arjen sankari, saas nähdä mitä muita piirteitä tyttönen saa omakseen. Lisäksi pieni palleromme pitää elektrosta, kuorrutetusta hummerista ja lempiväriksi osoittautui valkoinen.

Myös Nick pääsi opettelemaan lastenhoitoa ja vielä samana iltana. Hän oli aivan varma, että tytöstä kasvaisi mailman kaunein pikkuprinsessa, vielä kun saisi rakastavat vanhemmat ja hyvän lapsuuden. Mutta valitettavasti Nick ei tiedä, ettei asiat ole aina niin yksinkertaisia.

Nickin hempeilessä parin esikoiselle Melina kiiruhti keittiöön, Nick ei ollut tänään vielä syönyt mitään ja nainen päättikin piristää miekkosta valmistamalla hänelle ruokaa. Lisäksi Melinasta oli aina mukava hääräillä keittiössä, joten miksipä ei sitten kokkaisi ruokaakin.

Nick söikin hyvällä ruokahalulla kiitellen mahtavasta ruuasta. Melina tunsi olonsa tyytyväiseksi, nyt hän kaiken lisäksi jaksaisi taas hääräillä kotona, siivoilla yms. Siivoamisesta puheen ollen, vessanpönttö oli taas sanonut itsensä irti ja Melina saikin taas hetkisen kiroilla sen kanssa.

Myös kovassa käytössä ollut kylpyamme kaipasi kiillotusta ja kyllähän Melina senkin osasi. Sen sijaan puutarha oli vieläkin unohduksissa, saas nähä missä kunnossa kasvit tätä menoa olivat. Nyt oli vielä pikkuinen tytön tyllerö hoidettavana; kasveille jäisi yhä vähemmän aikaa.

Hiljaisen ja rauhallisen yön jälkeen, sarasti uudelleen aamu Sunset Valleyn kaupungissa. Niin kuin yleensäkkin, Nick odotti jo valppaana kyytiä työpaikallee, Melinan vielä nukkuen sikeästi. Mutta miten jatkuu heidän tarinansa? Selviääkö Nickille Melinan risitiriitaiset tunteet? Entä minkälainen tyttö Ameliesta kasvaa?